Technical difficulties

Teknisten ongelmien jälkeen täällä taas.

Hiukan on totuttelemista tähän rytmiin. En tiiä miten tuun selviin kouluun kahdeksaksi kun menen silloin nukkuun. On mukava herätä puolilt päiviltä ja tajuta että päivähän vasta alkoi. 

Enkä kyllä odota Suomen säätäkään.

Hostellia vaihdoin lauantaina. Tässä huoneessa jopa mahtuu kääntymään ja on Wi-Fi!!! Vaikuttaa oikein hyvältä paikalta. Vähän enemmän on matkaa töihin, muttei paljoa.

Colonesit onneksi menevät linjaston läpi, ettei tarvitse riivata, koska niitä tehdään paljon, joskus kaksi eri satsia. Minun tehtävä on kääntää ne niin, ettei sauma ole sivussa vaan alla. Niitä on kahta eri kokoa. Pieniin tulee kolme viiltoa ja isoihin neljä. Taikinassa ei mitään erikoista; vettä, vehnäjauhoja, parannetta ja hiivaa, kuten melkein kaikissa leivissä.

¡Ferias y Fiestas!

Parit yöunet on jäänyt väliin sillä Salamancassa alkoi 7.9. festivaalit jotka kestivät aina 15.9. asti. Sirkusta, musiikkia ja ilotulituksia on riittänyt. 

Perjantaina menin töiden jälkeen katsomaan Plaza Mayoria. Mahtavan näköinen se oli niin päivällä kuin yöllä. 

Meno jatkui lauantaina.

Sunnuntaina käytiin tutustumassa noin tunnin ajomatkan päässä olevissa kylissä ja Peña de Franciassa. 

Hiukan oli aavemaista.

Huipulla on kirkko.

Lounasta syötiin. Koko ateria maksoi 15 euroa.

Uusi tuttavuuksia.

Vapaata on sunnuntaina ja maanantaina.

Sunnuntai Salamancaan saapui neljä tyttöä ja opettaja Puolasta. Kävimme Jose Ramonin kanssa hakemassa heidät bussiasemalta. Maanantaina kiersimme kaupunkia etsien tyttöjen harjoittelupaikat. Yksi heistä tuli samaan leipomoon. Heidän englantinsa ei ole mitää parasta, joten kommunikointia on vähäistä. Loppupäivän pelasimme pelejä ja syötiin.

Tiistaina menin Paulinan kanssa yhtä matkaa leipomoon. Tulkkasin parhaani mukaan Paulinalle, mitä tapahtuu ja tehään. Espanjan taito on selvästi parempaa kuin viikko sitten ainakin ymmärtämisen osalta.

Töissä olen viihtynyt oikein hyvin. Joka päivä tehdään samoja tuotteita, paitsi torstaina lisäksi paahtoleipää. Kaikki leivät ja sämpylät viilletään, joten sitä on saanut tehdä paljon. Leivät on 

pelkästään vaaleita ja aika makeita.

Ensin muodostetaan taikina vehnäjauhoista, vedestä, paranteesta ja suolasta. Hiiva lisätään vasta jälkeen ja jatketaan muutama minuutti vaivaamista. Taikina jauhotetaan ja heitetään (lattian kautta) seuraavaan laitteeseen.

Tästä laitteesta se nostetaan paloittelukoneeseen, siitä edelleen linjastoon tai kartioriivaajaan.

Panesit riivataan käsin, sitten litistetään muotoon, kohotetaan hetki ja rei’itetään sekä viilletään. Riivaaminen on hankalaa, koska taikina on kovaa ja aika iso pala (noin kilon).

Paistetaan arina uunissa.

Perillä.

Matka taittui mukavasti Salamancaan aasialaisen rouvan kanssa kilpaa kuvaten maisemia, taisi kyllä voittaa. Perillä mentiin Jose Ramonin kanssa ristiin aluksi. Onneksi hostelli oli vastapäätä juna-asemaa ja lyhyen kävelymatkan päässä leipomosta.

Madridin asemalta.

Töihin menen neljään ja pääsen kun leipomiset on tehty mikä on ollut näinä parina päivänä 8-9 aikoihin. Sen jälkeen on täytynyt tulla nukkumaan pariksi tunniksi, koska illalla ei saa nukuttua kun yläkerras remontoidaan ja kadulla kulkee äänekkäitä ihmisiä XD.

Ihmiset töissä on oikeen mukavia. Kokoajan pilaillaan toisilleen tai leikitään hippaa aikalailla eläke- ikäisen Pacon kanssa.
Riivauksesta ne meni ihan sekaisin eikä ollut uskoa, että osasin. Myöhemmin pomollekin kerrottiin ja hän sitten kertoi ettei edelliset harjoittelijat osanneet mitään. Seuraavana päivänäkin se oli ihmeellistä. On kyllä hiukan huvittavaa.

Näkymät kun lähdin töistä.

Hygienia ei ole ihan Suomen tasoa. Kellään ei ole hattua päässä eikä leipomon puolella ole yhtäkään käsienpesu pistettä. Lattialle tippunut taikina (tätä tapahtuu paljon) heitetään takaisin taikinakoneeseen tai pellille. Ovi on koko päivän auki ja ihmisiä ramppaa normivaatteisssa. Pomokin kävelee leipomon läpi pyörää taluttaen :D.

Ny mennää!!!

Kohta sitä noustaan ilmaan ja kohti Espanjaa. Innolla odotan mitä uutta ja jännää sitä kohtaa tällä matkalla. Tän blogin taso ei varmaa päätä huimaa, kun on pelkästään koulua varten ja kirjoittaminen ei oo mun juttu ollenkaan. 

Seuraavan kerran sitten Salamancasta.